Flunssaviikon kuulumisia

Tämä viikko on madellut eteenpäin pienen flunssan merkessä. Olen harvoin vilustunut, mutta nyt joku pieni virus pääsi ujuttautumaan tähänkin kroppaan. Voiton puolella ollaan ja tänään menen jo vetämään levytankotreenin Fiskikseen.

Lepäilyn ja voivottelun ohessa olen taas kerran aloittanut kodin järjestelyn. Tai okeastaan en ole aloittanut vaan jatkanut ikuiselta tuntuvaa karsintaproggista. Mehän muutimme tänne täysinäiseen asuntoon vanhempieni poismenon jälkeen ja tavaroiden karsinta on ollut itselleni äärimmäisen tunteellista ja kivuliastakin. Hyvin olen kuitenkin edistynyt, mutta vielä on tekemistä. Kategoria kerrallaan täytyy edetä.

Kuten edellisessä postauksessa annoin ymmärtää, näyttää tämän vuoden teemaksi muotoutua matkailu. Olen päättänyt tarkentaa shoppailukäyttäytymistäni ja kanavoida rajallisia varojani matkusteluun ja muihin elämyksiin. Jonkun kevätuutuuden ajattelin kuitenkin hankkia, tai olen jo hankkinutkin. Ihastuin nimittäin tähän Gannin sievään paitapuseroon kun näin sen Gannin instakuvassa. Uskon, että tästä tulee iloa pitkäksi aikaa.

Olohame

Nykyään arvostan pukeutumisessa ennen kaikkea mukavuutta. Menneitä ovat ajat, jolloin kuljin puristavissa kengissä ja vyötäröltä ahdistavissa housuissa/hameessa. En itse asiassa edes ymmärrä miksi olen sellaista kärsimystä nuorempana kestänyt. Ihan pöhköä! Kotona olen sentään aina osannut pukeutua joustaviin oloasuihin ja ottaa iisisti, mutta ihmisten ilmoille mentäessä on usein tullut toinen ääni kelloon. Oma syyhän se on ollut, eihän kukaan siihen ole pakottanut. Paitsi väitän, että esim. naisten kenkien koot loppuivat ennenvanhaan 40:een, eli sit siihen kokoon oli ”pakko” mahtua, jos halusi edes jotenkuten kivat popot. Nykyään onneksi löytyy isompiakin kokoja jopa ihan varteenotettavilta merkeiltä.

Viime viikoisesta Dotsin fashionillasta tuli mukaan ihan ehdoton hame; varsinainen olohame. Sellainen kolttu, jonka voi tyytyväisenä pukea päälle minne ja millloin vain. Stailaamalla ”ylöspäin” korujen ja korkkareiden ym. kanssa asusta saa päheän ja juhlavan vaikka korkean tason illalliselle tai muuhun loistokkaampaan tilaisuuteen. ”Alas” stailaamalla esim. villiksen ja tennareiden kanssa asusta tulee ihanan rento arkioutfit. Eikä missään tilanteessa purista eikä ahdista.

Kuvissa testailin hameen kanssa kaksia eri jalkineita, molemmat kaupungilla pyörimistarkoituksella. Oisko tennarit tähän tarkoitukseen kivemmat, en tiedä…? Pitkävartisten bootsien kanssa uskoisin, että hamonen olisi varsin edukseen, tähän hätään en nyt kuitenkaan ehtinyt mallailla sellaisten kanssa.

Ah, rakastan näitä Filan ronskeja sneakerseja, olen viime aikoina käyttänyt niitä ihan estoitta minkä asun kanssa tahansa.

 

Tässä alla stailattuna jo paremmat päivät nähneiden stretsinilkkureiden kanssa, ihanan mukavat kuitenkin.

Hame: Gustav/Dots, villis: Gustav/Dots, röyhelöpaitis: Hope, stretchnilkkurit: Red Shoe, tennarit: Fila

Onko vihreä uusi musta?

Olen menneen vuoden aikana huomannut, että mustan ylivalta on väistynyt vaatekomeroissani. Tilalle on tullut paljon rikkaampi väriskaala. Erityisesti vihreän eri sävyt ovat saaneet paljon tilaa kaapeissa ja rekeissä. Sama ilmiö oli huomattavissa myös toissaillan Dots-putiikin fashionillassa. Tottakai siellä näkyi myös muut syksyn värit, mutta vihreä pomppasi freesinä ylitse muiden. Vihreästä löytyy sävyjä yhdistettäväksi minkä muun värin kanssa, jos siis haluaa yhdistää. Rastan näitä kukka- ym. luontokuvioita, jotka myös antavat rajattomasti lisää yhdistelyvaihtoehtoja. Ainakin näistä mun lempparimerkin – Gustavin – kuoseista löytyy sävy kun sävy, jonka voi toistaa omassa asussaan. Ja mitä enemmän kuoseja yhdistää, sitä parempi ja hauskempi. Nyt on myös todella okey pukeutua päästä varpaisiin samaan väriin. Myöskään pyjama-lookkia ei pidä välttää; mukavaa ja ihan stylish!

Dotsin fashion-illan samikset, ihana myymäräpäällikkö Anna ja Stadinainen herself. Gustavin ihana kimono lähti mukaan <3. Yllä vas. alakulmassa myös Sara, Villa Tremondon (Dotsin) toinen omistaja. Minun eN-hattuni alkaakin jo käydä tutuksi. Tuona iltana asensin lätsän takaraivolle – mitä mieltä?

Hatuttaa

Tänään tuntuu niin syksyiseltä, että alkoi ihan hatuttaa. En nyt tarkoita hatuttamisella sitä, että ottais päähän tai jotenkin harmittais. Ei, vaan siis hatutti niin, että halusin huopahatun päähäni. Ja uuden huopahatun, värillisen. Niinpä körötin ratikalla Aleksille, My o My-liikkeeseen, jossa olen aiemmin nähnyt mageita erivärisiä huopahattuja. Sieltä sain kun sainkin ihan hauskan vihreän eN-lierihatun! Nyt on hatutus hanskassa.

Tässä – ei mul muuta tänään, (ei niin parhaan tukan päivänä, mut ei haittaa) heippa!

Hattu: eN/My o My, huivi: Passigatti/Destiny, rotsi: Stylein/UrbanA, paita: SamsoeSamsoe, laukku: Red Shoe.

Humppaa ja skumppaa

Terkkuja risteilyltä! Tämän viikon kohonohta oli aika ex tempore -päätöksellä tehty risteily Tukholmaan. En vähään aikaan ollutkaan reissannut Silja Linen laivoilla, joten se oli kivaa vaihtelua. Otsikon viittaus humppaan ja skumppaan saattavat antaa vähän virheellisen kuvan toiminnastani laivalla – tai ei ehkä sittenkään. Totta toinen puoli kuitenkin. Laivalla esiintyi nimittäin tämän kesän tanssilavojen kunkku, Leif Lindeman, ja ymmärtääkseni repertuaarissa oli myös humppaa. Ainakin erotin tangon, valssin ja jenkan. Kyllä humppakin varmasti soi. Menomatkalla puhalsivat aika kovat syystuulet ja innokkaat tanssijat saivat ylimääräistä tasapainoharjoitusta tanssin lomassa. Myös soittajilla ja henkilökunnalla oli tekemistä pysyä pystyssä ja esimerkiksi keskiyön show peruttiin laivan reippaan keinumisen johdosta. Minua ei tanssilattialle saa millään säällä ennenkuin olen jonakuna päivänä opetellut lavatansseja. Toivottavasti se päivä koittaa vielä joskus, se ois oikeasti älyttömän hauskaa! Mutta sitä ennen tyydyn seuraamaan tanssikansan riemua baarin puolelta.

Skumppamääräkin jäi aika vaatimattomaksi tällä kertaa. Kupliva-osio toteutui Siljan Luxury-kaupassa, jossa sain complementary-lasillisen, kun intoonnuin ostamaan itselleni Ballyn näppärän pienen olkalaukun (ks. alla).

Stokispäivän pyhitin Norr- ja Östermalmin muotitarjonnan -erityisesti skandimuodin –  tsekkailuun. Viimeisillä tukholmankeikoilla olen keskittynyt pääasiassa Södermalmiin, joten nyt oli toisen puolen aika. Palaan näihin fiiliksiin huomenna.

Käytäväkuvien asu: Mekko: Day by B et M, kengät: Minna Parikka ja laukku: Bally.

Lähtötunnelmissa

Kolmen viikon sukulointi palmurannikolla on lähenemässä loppuaan. Oleilu on ollut verkkaista, en ole tällä kertaa harrastanut sightseeingiä tai mitään muutakaan turistihommia. Aiemmista postauksista saa esimerkkejä siitä, mihin kahden ensimmäisen viikon päiväni käytin. Tämän viimeisen viikon teema oli senaattori, ”true American hero” John McCainin elämän muistelu ja muistotilaisuuksien seuraaminen telkkarin eri uutiskanavien välityksellä.  Ja tietty presidentti Trumpin edesottamusten ihmettely. Miten ihmeessä pärjään ilman näitä addiktoivia uutiskanavia? Onneksi meillä on CNN, vaikka se onkin eri versio, kuin täällä, mutta jos sieltä sais edes jotain tyydytystä minut kaapanneeseen uutisorjuuteen. Ja lokakuussahan tulen jo takaisin!

Uutisaddioktion tyydytyksen lomassa olen käynyt tädin kanssa lääkärissä ja pienillä ostoksilla. Yhden päivän vietin Boynton beach mallissa, mutta onneksi sielläkään ostoshulluus ei sen kummemmin iskenyt, vaikka nyt joka paikassa on Labour Day -salet. Muutamat hauskat korvikset ostin ja kivoja anime-aiheisia teepaitoja lapsenlapsi-teineille.

En ole kertaakaan tämän reissun aikana käynyt biitsillä tai edes lähijärven ranoilla juoksemassa. Enkä taaskaan saanut aikaiseksi mennä järven rannalla olevaan ulko-gymiin pullistelemaan. Sen verran reipas olen kuitenkin ollut, että olen vetänyt tehokkaan n. tunnin pituisen vesijuoksutreenin altaassa lähes joka päivä. Olen treenin jälkeen ollut nopea palauttamaan itseni treenistä maailman ihanimman jätskin avulla. Suomalainen jätski on ihanaa, mutta meiltä puuttuu mielettömät peanutbuttercup- ym. sen tapaista herkkutyyliä edustavat sortit. Ja onneksi puuttuukin, eihän siitä mitään tulisi.

Nyt siis pakkaamaan ja huomenna kotia kohti.

Ps. Taivaskin itkee lähtöäni, trooppinen myrsky räyhää enkä usko, että teemme mitään muuta kuin pidättelemme sadetta sisällä. Tänään on myös Labour Day ja kaikki virastot ym. ovat kiinni.

Outlet-retki

Lauantaina kävin paikallisessa outletkaupungissa, Palm Beach Outlets. Sisukkaana Stadilaisena päätin tehdä retken ihan yksin, itsenäisesti ja käyttää julkisia kulkuvälineitä. Koska minulla oli koko päivä aikaa eikä kiire mihinkään, en tsekkaillut kaikkien liikennevälineiden aikatauluja kovin tarkkaan. Ajattelin, että mitä väliä, jos joudun jotain vehjettä odottamaan vähän kauemmin, olenhan vapaa turisti. Niinhän siinä kävi, että matkoihin meni yhteensä viisi tuntia, perillä vietin kolme tuntia. Autolla tuo matka kestää vartin. Mutta ei se mitään, näin ja koin ihan hyviä juttuja, tsiigailin paikkoja pysäkkien läheisyydessä ja seurasin ihmisten tomintaa.

Matka alkoi noin kilsan talsimisella paikallisjunan asemalle, junamatka yhden pysäkin ja sitten kiva vanhanajan paikallis-ilmais-trolleydösä jonkin matkaa ja vaihto toiseen. Tätä toista sain odotella melkein tunnin, joten kiertelin hieman West Palm Beachin keskustassa ja ihailin ihanaa art deco-tyyppistä kaupungintaloa ja muuta katunäkymää. Toinen trolley vei minut sitten kierrellen ja kaarrellen outlet-alueelle. Vaikka oli lauantai, siellä oli varsin rauhallista. En ollut minkään pahan ostosvimman riivaama, joten hankintani rajoittuivat kasaan kivoja tuliaisiksi tarkoitettuja t-paitoja ja pariin kivaan puseroon itselleni. Nautin rapeanraikkaan kanasalaatin kuoharin kera paikallisessa kivassa ravintolassa. Siinä ravintolan terassilla rauhassa, sopivassa lämmössä herkkulounaan äärellä, myhäilin itsekseni onnellisena tästä luksushetkestä, joka minulle oli suotu.  Sitten tein vielä pienen kierroksen alueella ja lähdin matkustamaan takaisin tädin kotiin, jonne saavuin kahden ja puolen tunnin matkustelun jälkeen. Kiva päivä!

4AE6C409-BBA3-428B-9A62-94DB143CFF1F

Punainen trolley vasemmassa alakuvassa on paikallisdösä, joka on maksuton ja, joka kiertää kaikki asuinalueet, kiemurtelee pikku- ja isojakatuja. Tämän kyydissä näkee paljon paikallista elämää. Linjoja on kolme; keltainen, vihreä ja sininen. Sininen linja kulkee vain viikonloppuisin ja koukkaa myös Palm Beach Outlets-alueen ohi.

Rauhallista outlet-elämää ja

hyvänolon hetki TooJay’s -terassilla

Päivän kassikimara, t-paita poikineen ja

söpöt Ann Taylor-puserot