Elossa!

Olen elossa, ei huolta! Stadinainen on vihdoin herännyt talviunilta – tai oikeastaan en minä millään unilla ole loikoillutkaan, sen sijaan olen opiskellut ihan hullun maanisesti – lähes 24/7!

Taisin aiemmin kertoa, että olen aloittanut, tai oikeammin jatkanut, valokuvauksen opiskelua. Aloin siis syksyllä täyspäiväiset valokuvauksen opiskelut HEO-opistossa. HEOn ohella olen osallistunut kymmeniin valokuvauksen ja valokuvataiteen workshopeihin ja kursseihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Olen siis kohdistanut lähes kaiken mahdollisen energiani tähän uudelleen syttyneeseen intohimooni. Olinhan minä ihan kelvollinen kuvaaja jo aiemminkin (vai olinko?), mutta nyt päätin ottaa homman kunnolla haltuun. Niinhän se sitten on, että tieto lisää tiedonjanoa ja tiedän, että en koskaan tule olemaan valmis. Mutta ei se mitään, sillä rakastan tätä oppimisprosessia! Tämän vuoden aikana olen – teknisen osaamisen lisäksi – kehittänyt omaa ilmaisuani, etsinyt, ja ehkä jopa osaksi löytänytkin, oman kuvakieleni. Matka jatkuu, minulla on edelleen meneillään ja tulossa useampi workshop – olen ihan intona!

Muilla elämän osa-alueilla menee myös ihan kivasti, vaikka esim. kuntoiluun ei ole ollut ihan tarpeeksi aikaa. Syksyllä murtui myös vasen ranteeni ( valokuvaustouhussa!?) ja sekin on vaikuttanut treenaamiseen, enkä esim. ole voinut ohjata, enkä muutenkaan harrastaa, rankempia voimatreenejä samalla mitalla, kuin olisin halunnut. Toisaalta, vamman johdosta jouduin puntaroimaan muita fyysisen aktiviteetin vaihtoehtoja ja löysin vesiliikunnan uudestaan. Pidin aiemmin vesijumppaa aika lällynä treeninä, mutta nyt olen huomannut, että se on todella tehokasta, jos tekee tosissaan. Ja minähän teen!

Onhan tässä kaikkea muutakin ollut, ei kuitenkaan mitään mullistavaa. Olen päättänyt aktivoitua tällä palstalla taas, joten jatkoa seuraa.

Puss och kram

Ripsu

Värikäs ja tärkeä pride

Pride-viikko päättyi Stadissa upeaan kulkueeseen, jossa kuljettiin suvaitsevaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien puolesta. Iloinen, värikäs ja positiivista energiaa pursuava tapahtuma sai ainakin minut aika hyvälle mielelle; paljon kehitystä on tapahtunut tällä saralla Suomessa.

Muistan kirkkaasti ajat (vielä 80-luvulla), kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi ja sitä ennen jopa rikokseksi. Käsittämätöntä! Vaikka Suomessa tilanne on viimevuosina mennyt jo parempaan suuntaan, on työsarkaa vielä paljon jäljellä. Ja jos katsotaan koko maailman tilannetta, on surkeea nähdä, kuinka kammottava tilanne tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden suhteen monessa maassa vielä on!!

Päätin tällä kertaa jäädä Aleksin reunalle kuvaamaan tätä tärkeää tilaisuutta. Oli todella antoisaa kuvata jengiä, kun monet jopa asettuivat poseeraamaan kuvattavaksi. Alla siis lisää räpsäyksiä värikkäästä ja tärkeästä kulkueesta!

Jäähdyttelemään!

Nyt Stadinaisella on vähän matkakuume. Ei näköjään auta, että olen viimeisen vuoden aikana reissannut enemmän kuin vuosiin. Ei ihmekään, sillä nyt sekä kohde että matkaseura ovat molemmat niin poikkeuksellisia, että oksat pois! Olen tainnut jo jossain aiemmassa postauksessa mainitakin, että suuntaan seuraavaksi Huippuvuorille. Mukaan saan lapsenlapsiteinit; juuri peruskoulunsa lopettaneen Luken ja kasille siirtyvän Willen!

Matkakohde syntyi poikien ideasta lähteä jonnekin, missä ois hyvät ja uljaat maisemat ja esimerkkinä he antoivat Norjan vuonot. Mummi halusi tietty sitten olla poikien mieliksi ja niinpä Huippuvuorten matka tuli tilattua. Häpeäkseni myönnän, että vielä tilausvaiheessa kuvittelin tilanneeni reissun jonnekin Norjan rannikolle, sotkin kohteen nähtävästi Lofootteihin (häpeyshäpeys). Hiffasin asian vasta, kun tarkistin lentoaikataulun; Oslosta lennetään vielä kolme tuntia pohjoiseen.

Matkaan sisältyy mm. patikointia, laivaristeilyä, koiravaljakkoajelua. Reissussa meille tulee olemaan mahdollisuus nähdä mm. naaleja, jääkarhuja ja hylkeitä. Säätila Huippuvuorilla on nyt kesäkuun alussa noin 1-3 astetta, onneksi ei kuitenkaan siis pakkasta. Talviromppeissa siellä kuitenkin ollaan, jäämerellä voi olla kylmää ja tuulista. Pääsemme sopivasti näitä huomenna alkavia helteitä pakoon – kerran näinkin päin.

Lähdemme varhain maanantai-aamuna, vielä ehdin kaivaa talvivaatteet ja vaelluskengät jostain komeroiden uumenista!

Sitä ennen kuva viimeviikon Kämpgallerian Garden-fashiontilaisuudesta.

Laukku t-pait ja keltaiset byysat ovat Mallorcan hankintoja, rotsi on Stylein ja tennarit Adidas.

 

Flunssaviikon kuulumisia

Tämä viikko on madellut eteenpäin pienen flunssan merkessä. Olen harvoin vilustunut, mutta nyt joku pieni virus pääsi ujuttautumaan tähänkin kroppaan. Voiton puolella ollaan ja tänään menen jo vetämään levytankotreenin Fiskikseen.

Lepäilyn ja voivottelun ohessa olen taas kerran aloittanut kodin järjestelyn. Tai okeastaan en ole aloittanut vaan jatkanut ikuiselta tuntuvaa karsintaproggista. Mehän muutimme tänne täysinäiseen asuntoon vanhempieni poismenon jälkeen ja tavaroiden karsinta on ollut itselleni äärimmäisen tunteellista ja kivuliastakin. Hyvin olen kuitenkin edistynyt, mutta vielä on tekemistä. Kategoria kerrallaan täytyy edetä.

Kuten edellisessä postauksessa annoin ymmärtää, näyttää tämän vuoden teemaksi muotoutua matkailu. Olen päättänyt tarkentaa shoppailukäyttäytymistäni ja kanavoida rajallisia varojani matkusteluun ja muihin elämyksiin. Jonkun kevätuutuuden ajattelin kuitenkin hankkia, tai olen jo hankkinutkin. Ihastuin nimittäin tähän Gannin sievään paitapuseroon kun näin sen Gannin instakuvassa. Uskon, että tästä tulee iloa pitkäksi aikaa.

Punavalkoinen bileviikko

Olen leijunut viime viikonlopusta asti jonkinlaisessa puna-valko-kimalle-juhlahumussa!

Humu alkoi edellisenä torstaina punavalkoisen aluksen 7-ruokalajin illallisella ja jatkui Tukholmassa, jossa osallistuin liikuntakärjestöni Friskis&Svettiksen idea-/inspiraatio-/juhlapäiville. Tukholman Globeniin oli kokoontunut yli 3000 friskis-ohjaajaa ja -toimijaa eri puolilta Eurooppaa. Valittavana oli kymmeniä ja kymmeniä erilaisia tunteja, joista jokainen osallistuja sai muokata itselleen sopivan lukujärjestyksen. Fiilis oli aivan sanoinkuvaamaton! Tapahtuman alaotsikkona olikin The great galej, isot bileet – ja herregyy – totta tosiaan!!

Friskiksen ajatus hauskasta, laadukkaasta ja monipuolisesta liikkumisesta toteutuu näissä punavalkoisissa liikuntajuhlissa niin voimakkaana, että ihminen ihan liikuttuu. Tunnelmaa on vaikea oikeastaan edes yrittää kuvailla, toivoisin, että kaikki voisivat sen kokea! Ruotsalaiset ovat vaan niin loistavia massatapahtumien järjestäjiä, että huhuh!

Viikko kuluikin sitten Globenin vaikutteita sulatellessa ja harjoituskipuja hoidellessa kohti seuraavaa punavalkoista biletystä. Oma F&S-seura nimittäin vietti perjantaina pikkujouluja. Osallistujamäärä oli pienempi (!) kuin ed. viikonlopun hurmosjuhlissa, mutta tunnelma oli silti katossa! Siinä tuli samalla nyt korkattua pikkujoulukausi, tästä tää lähtee!

Punainen (kuvassa näyttää melkein oranssilta :o)  housupuku: Tiger of Sweden, glitterpaita Odd Molly, laukku: Beck Söndergaard, kengät: Minna Parikka

Hyvää sunnuntaita!

ER, vaaliähky ja jet lag

Kotona taas! Floridanmatka on takana, mutta vielä on puolet henkisestä ja fyysisestä tilasta jossain mannerten välimaastossa, sen verran pökerryttäväksi tämä reissu eskaloitui.

Yhdysvaltojen välivaaleja tuli seurattua yhdysvaltalaisen yksityissairaalan ensiapupolin ja akuuttileikkausosaston odotushuoneissa. Lähisukulainen sai sairauskohtauksen ja sen yhteydessä saimme tutustua/jouduimme tutustumaan ihan kunnolla yhdysvaltalaiseen sairaalatoimintaan. Kaikki oli epätodelliselta; tietty vakavan tilanteen johdosta, mutta myös siksi, että tuntui, kuin olisimme olleet keskellä legendaarista ER (Teho-osasto) -telkkarisarjaa. Odotin erityisesti Geoge Clooneyta ja muita tuttuja kasvoja. Clooney ei ilmestynyt, eikä muutkaan tutut, mutta muuten homma tomi melkein kuin telkkarissa on totuttu näkemään.  Kummallinen fiilis. Leikkaus onnistui, ja saimme siitä tiedon odotushuoneeseen – niinkuin tietty pitikin, jos amerikkalaisiin sarjoihin on uskominen.

Vaalitulos oli osittain oman makuni mukainen, vaikka paremminkin ois voinut mennä.  Helpotus oli kuitenkin se, että vaalipäivään loppuivat ne järkyttävät telkkarimainokset, joissa haukuttiin vastaehdokkaita ilman minkäänlaisia käyöstapoja tai moraalia. Onneksi Suomessa ei ainakaan vielä ole sorruttu moiseen törkyyn.

Suomeen lähdön kynnyksellä  jouduimme jättämään sukulaisen sairaalaan. Onneksi saimme sairaalasta hyvän käsityksen ja luotamme, että hoito toimii. Paikalla on muita sukulaisia, jotka kantavat nyt tukivastuun.

Matkalla kentälle koukkasimme vielä tarkistamassa muutaman beachin ja Tiina pulahti ensimmäistä kertaa reissun aikana jopa mereen. Itse tyydyin kahlaustoimintaan.

Lennot sujuivat loistavasti, yölennolla oli hyvä torkkua ja aika kului nopeasti. Saavuimme lauantai-iltana kotiin, jopa hivenen etuajassa. Nyt on kropassa vielä jetlagin oireita, tänään nukuin yhteen!

Kotona siis ollaan, hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa edelleen. Taidan relata alkuviikon, että jaksan torstaina seuraavalle matkalle, joka suuntaa lähemmäksi, Tukholmaan.

Sairaalan ovessa asekielto, tässä maassa siis tarpeen. Sisällä on vielä kunnon turvatarkastus ja jokainen vierailija joutuu todistamaan henkilöllisyytensä, kertomaan käynnin syyn ja kantamaan kuvallista lupalappua rinnassa vierailun ajan.

USA on ristiriitaisia ajatuksia herättävä äärimmäisyyksien maa. Myös meidän ruokatottumuksemme ja eväämme olivat suhteellisen ristiriitaisia edustaen kahta ääripäätä! Noh, yleensä atriamme kyllä koostuivat enimmäkseen salaateista, vihanneksista  ja broiskusta. Mutta ennen lähtöä repäisimme kunnolla ja vedimme hampparit ja juustokuorrutetut nachot.

Lentoevääksi pakkasimme namua, pikkuleipiä ja suklaarusinoita.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Sukulointia ja sukkulointia

Palmurannoilla vierailu on toisella viikollaan. Tässä on ehditty tutustua Palm Beachin piirukunnan kaupunkeihin ja niiden tarjontaan. Hulppein alue on Palm Beach -kaupunki, jossa sijaitsee mm. rahantuoksuinen Worth Avenue, minua vauraampien ostos- ja ravintolakatu. Jokaisella floridanvisiitillä olen halunnut laahustaa kyseisen kadun päästä päähän, niin myös tällä kerralla. Tämän keikan aikana olemme lisäksi kierrelleet kävellen ja vuokra-autolla ranta-alueilla ihaillen mitä ällistyttävämpiä rakennuksia, tiloja ja venesatamia. Olemme myös käyneet luonnonpuistossa safarilla ja kiivenneet toisen luonnonpuiston lintu-/näköalatorniin. Suuri osa Palmurannikon outleteista ja ostoskeskuksista on niinikään tullut kartoitettua. Aamuisin ja iltaisin olemme olleet tädin talolla ja siellä uima-allas on ollut kovassa käytössä. Hotellin punttisalilla olen vieraillut vain kerran.

Tunnelmat alkavat tiivistyä huomisten välivaalien alla. Demokraatit ja republikaanit käyvät todella tiukkaa taistelua edustajainhuoneen, kongressin ja senaatin vapautuvista edustuspaikoista. Jännittävää!

Tädin alueella on kaunis lampi, jonka rannalla olen muutaman kerran tavannut ison kauniin kirkkaanvihreän iguanan.

Kuvan asu: Samsoe & Samsoe, tennarit Adidas superstar ja laukku Red Shoe.