Hummeria, leffaa ja lisää aurinkoa

Meillä on ollut amerikantädin luona käyntien yhteydessä aina tapana nauttia yhteinen hummeriateria. Aiempina vuosina Leila valmisti ihanan lobsteripäivällisen itse, nykyisin meidät suomenvieraat viedään Red Lobster -ravintolaan. Eilen oli sen herkuttelutilaisuuden aika. Annoksiin kuuluu aina ihan mieletön leipä ja ruokaisa salaatti, joko farmers tai ceasar. Minä otin kuvassa olevan farmarin salaatin. Otimme pääruoka-annoksiin ihanan Mainen (!) hummerin kuorrutetun pyrstön lisäksi erilaisia ravunpyrstöjä, lohta ja kampasimpukoita.

IMG_9238

IMG_9259

IMG_9236

IMG_9263

IMG_9262

IMG_9231

Ennen Red Lobsteria kävimme Leilan ja hänen ystävättärensä Arjan kanssa päiväleffassa. Täällä lähistöllä on sangen perinteinen pieni leffateatteri, jossa aina perjantaisin klo 13 näytetään foreign films. Ulkomaalaisilla leffoilla tarkoitetaan tässä tietenkin muita kuin USA:laisia tuotantoja. Niitä ovat siis sellaiset leffat, jotka myös saavat kilpailla Oscareissa ulkomaalaisten leffojen sarjassa. Yleisö ei ole aina kovinkaan perillä esitettävistä teoksista ja siksi on vallan mainiota, että paikalla on asiantuntija, joka esittelee elokuvan ennen näytöstä. Näytöksen jälkeen elokuvaa avataan lisää ja yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Eilen ohjelmassa oli norjalais-pakistanilainen leffa Hva vil folk si (2017, Mitä meistä puhutaan, What Will  People Say). Iram Haqin käsikirjoittama ja ohjaama omakohtaisiin kokemuksiin perustuva leffa oli syvän koskettava ja ajatuksia herättävä kertomus kahden kulttuurin ristiriidassa elävästa nuoresta Nisha-tytöstä. Suosittelen!

Ja sitten hyvän päivän päätteeksi aurinkoa ja taas aurinkoa. Mekko on vanha Nu:n helppo hellemekko.

IMG_9226

IMG_9252fullsizeoutput_109f

Palmurannikon aamutunnelmia

image_556052346516434

Saavuin eilen tänne lämpimään Floridaan.  Vietän kolmisen viikkoa tätini Leilan ja serkkuni Ericin luona. Matkapäätös tuli aika pikaisesti, kun kuulin, että Leilalla on terveysongelmia. Päätin tulla tänne paikan päälle tsekkaamaan, josko pystyisin jotenkin auttamaan tai vaikkapa olemaan jotenkin iloksi. Olemme Leilan kanssa varsin läheisiä, ikäeromme ei ole mitenkään suuri, Leila voisi ihan yhtä hyvin olla sisareni. Vaikka matkapäätös perustuukin pääosin tuohon tylsään tervetstilannefaktaan, niin onhan reissu minulle myös toisaalta hyvinkin virkistävää vaihtelua. Ensimmäisen hyvin nukutun yön jälkeen istuin Leilan kivalle terassille aamukahville aistimaan Floridan kosteankuumaa ilmaa ja ympäristöä. Tämä on tällainen varsin rauhallinen ja kauniisti hoidettu alue, jossa on useita pieniä taloja. Jokaisella talolla on oma näppärä piha/terassi ja alueella on sitten hienosti hoidetut viheralueet ja kiva uima-allasalue. Leilan pihaterassi on just sopivan viihtyisä kivoine istutuksineen ja istuiryhmineen. Nyt aamulla en nähnyt yhtään liskoja, niitä vilahtelee normaalisti aidan raoista sinne tänne. Ne on ihan söpöjä 🙂

image_556052688836322image_556052786224891

image_556052807661837

image_556052659105856

image_556052620210627

image_556052642387925

image_556052421918314