Olohame

Nykyään arvostan pukeutumisessa ennen kaikkea mukavuutta. Menneitä ovat ajat, jolloin kuljin puristavissa kengissä ja vyötäröltä ahdistavissa housuissa/hameessa. En itse asiassa edes ymmärrä miksi olen sellaista kärsimystä nuorempana kestänyt. Ihan pöhköä! Kotona olen sentään aina osannut pukeutua joustaviin oloasuihin ja ottaa iisisti, mutta ihmisten ilmoille mentäessä on usein tullut toinen ääni kelloon. Oma syyhän se on ollut, eihän kukaan siihen ole pakottanut. Paitsi väitän, että esim. naisten kenkien koot loppuivat ennenvanhaan 40:een, eli sit siihen kokoon oli ”pakko” mahtua, jos halusi edes jotenkuten kivat popot. Nykyään onneksi löytyy isompiakin kokoja jopa ihan varteenotettavilta merkeiltä.

Viime viikoisesta Dotsin fashionillasta tuli mukaan ihan ehdoton hame; varsinainen olohame. Sellainen kolttu, jonka voi tyytyväisenä pukea päälle minne ja millloin vain. Stailaamalla ”ylöspäin” korujen ja korkkareiden ym. kanssa asusta saa päheän ja juhlavan vaikka korkean tason illalliselle tai muuhun loistokkaampaan tilaisuuteen. ”Alas” stailaamalla esim. villiksen ja tennareiden kanssa asusta tulee ihanan rento arkioutfit. Eikä missään tilanteessa purista eikä ahdista.

Kuvissa testailin hameen kanssa kaksia eri jalkineita, molemmat kaupungilla pyörimistarkoituksella. Oisko tennarit tähän tarkoitukseen kivemmat, en tiedä…? Pitkävartisten bootsien kanssa uskoisin, että hamonen olisi varsin edukseen, tähän hätään en nyt kuitenkaan ehtinyt mallailla sellaisten kanssa.

Ah, rakastan näitä Filan ronskeja sneakerseja, olen viime aikoina käyttänyt niitä ihan estoitta minkä asun kanssa tahansa.

 

Tässä alla stailattuna jo paremmat päivät nähneiden stretsinilkkureiden kanssa, ihanan mukavat kuitenkin.

Hame: Gustav/Dots, villis: Gustav/Dots, röyhelöpaitis: Hope, stretchnilkkurit: Red Shoe, tennarit: Fila

Hoitoviikko

Tämä viikko on ollut varsinainen hoitoviikko. Olen hoitanut sekä ystävyyssuhteita että ulkoista olemustani . Pidän molempia hoitokategorioita tärkeinä, mutta sanon jo nyt, että jos pitäisi valita, niin valitsisin ehdottomasti ystävyyssuhteet. Kuitenkin, jos mitenkään on mahdollista, niin suosittelen kaikille myös ulkoisen olemuksen hoitamista. Vaikka kyseessä on äkkiseltään ajateltuna jokseenkin turhamaiset hoidot, niin ainakin minä koen vaikutuksen myös sisäisesti. Hoidoissa rentoudun ja rauhoitun, saan jopa otettua päiväunet välillä. Ja mikä sen piristävämpää, kuin nähdä peilistä pikkuisen huolitempi kokonaisuus. Noniin siis;  maanantaina oli kasvohoito, tiistaina kynsihuolto ja keskiviikkona oli vuorossa ripsihuolto.

”Kauneushoitojen” lisäksi olen pitänyt huolta ystävyyssuhteista tavallistakin enemmän. Heti maanantaina tapasin hyviä Friskis&Svettis-ystäviä pizzan ja skumpan merkeissä, keskiviikkona oli G5-tapaaminen samoin illallisen ja skumpan merkeissä. G5:hän on se leidijengi, joka on tapaillut säännöllisesti n. joka toinen kuukausi lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Aiemmin illat vaihtuivat leikiten yöksi ja päättyivät muutenkin vähän missä ja miten sattui. Nykyään käyttäydymme maltillisemmin ja kokoonnumme toistemme luo päivittämään kuulumisia ja nauttimaan kulloisenkin emännän (tai Stockan herkun) valmistamista illallisista.

Eilen oli vuorossa G3-treffit. Meidän kolmen kopla on tuntenut toisensa vuodesta 1963 eli vähän yli 55 vuotta! Aloitimme Ykkösluokan (josta kerroin aiemmassa postauksessa) kaikki samaan aikaan. Triomme – Leila, Ani ja minä – aloitimme säännölliset lounastreffit muutamia vuosia sitten. Useimmiten tapaamme toistemme luona ja minäkin olen saanut kokattua jonkinlaisen aterian. Eilen olikin minun emännöintivuoroni ja tarjosin Kotikokista löytämäni ravunpyrstö-halloumi-pastan. Ja hei, se onnistui!  Jälkiruokaa en viitsinyt valmistaa, vaan hain kinuski-pähkinäkakun Gateausta.

Allaolevissa kuvissa eilisen tunnelmia ja tietty myös päivän outfit.

Vakosamettihousut: Other Stories, laamapaita: Odd Molly, kimono:Gustav/Dots, nilkkurit: Minna Parikka

Onko vihreä uusi musta?

Olen menneen vuoden aikana huomannut, että mustan ylivalta on väistynyt vaatekomeroissani. Tilalle on tullut paljon rikkaampi väriskaala. Erityisesti vihreän eri sävyt ovat saaneet paljon tilaa kaapeissa ja rekeissä. Sama ilmiö oli huomattavissa myös toissaillan Dots-putiikin fashionillassa. Tottakai siellä näkyi myös muut syksyn värit, mutta vihreä pomppasi freesinä ylitse muiden. Vihreästä löytyy sävyjä yhdistettäväksi minkä muun värin kanssa, jos siis haluaa yhdistää. Rastan näitä kukka- ym. luontokuvioita, jotka myös antavat rajattomasti lisää yhdistelyvaihtoehtoja. Ainakin näistä mun lempparimerkin – Gustavin – kuoseista löytyy sävy kun sävy, jonka voi toistaa omassa asussaan. Ja mitä enemmän kuoseja yhdistää, sitä parempi ja hauskempi. Nyt on myös todella okey pukeutua päästä varpaisiin samaan väriin. Myöskään pyjama-lookkia ei pidä välttää; mukavaa ja ihan stylish!

Dotsin fashion-illan samikset, ihana myymäräpäällikkö Anna ja Stadinainen herself. Gustavin ihana kimono lähti mukaan <3. Yllä vas. alakulmassa myös Sara, Villa Tremondon (Dotsin) toinen omistaja. Minun eN-hattuni alkaakin jo käydä tutuksi. Tuona iltana asensin lätsän takaraivolle – mitä mieltä?